Tiiliseinää vasten mikkeliläinen syysolut, 4,7% ABV. Käymistuotteelta yleensä, oluelta erityisesti odotan raikkautta, niitä freesejä käymisaromeja; uskon, etten ole ainoa, vaan että kyse on jonkinlaisesta isommasta konsensuksesta.
Tästä tekeleestä se, tuo raikkaus puuttuu. Pahvinen tunkkaisuus, mikkeliläinen house flavor vaivaa tätäkin tuotetta. Onneksi tässä ei ole ollut liiemmälti humalia pilattavaksi... Maltaisuutensa tuntuu keinotekoisen päälleliimatulta, aggressiivisen siirappiselta; tulee mieleen jonkinlainen mallassiirappifilunki.
Toisin kuin niin moni saimaalaistuote, tämä oli sentään juotavaa; join koko tölkin. Vaatimatonta roskaruokaahan tämä on verrattuna konsernin toisen panimon, Malmgårdin gastronomiaan. Lieneekö kyseessä jo jonkinlainen vakiintunut työnjako tuotantolaitosten kesken, de facto- ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti