tiistai 24. lokakuuta 2017

Lehdet tippuvat, maa, ja oksennus, jäätyvät jälleen.


Tuossa alla olevan tekstin olen kirjoittanut helmikuussa 2017 strasselberg-blogini puolella. Surkuhupaisa craft-paskantamobuumimme, turpeennostotukineen, rahoituskusetuksineen/kusetusrahoituksineen, on sittemmin saavuttanut epidemian luonteen ja mittasuhteet vähäväkisessä ja -mielisessä valtiossamme, jonka pinta-alasta 1/3 on turvesuota... Olen tätä aihetta runsaahkosti täällä ulkohuoneessa viljellyt, lähinnä tekeleiden laadun ja tekijöidensä ammattitaidon katsannossa.

Menneenä kesänä aiheesta kirjoitti valtakunnan eturivin talouslehdessä, Talouselämässä, Matti Kankare; puhukoot siis hänen juttunsa tuossa alapuolella puolestaan.

https://www.talouselama.fi/uutiset/pienpanimoita-on-85-kaksi-tekee-valtaosan-tuloksesta-sangen-paljastaa-joukkorahoituksen-ongelmat/f377536d-92f6-3b50-b47a-c67fc839589f

ja

https://www.talouselama.fi/uutiset/sangen-surullista/83e871a3-1fb1-3837-99e1-8dff8c426f49


Jäätynyttä oksennusta, craftkaljaa ja tylsää mieltä


Professori V.A. Koskenniemi taisi jossakin puheessaan vuonna 1942 todeta, että "Isänmaamme on yksi suuri kalmisto." Tämän kirjoittajan mielestä Suomi on, helmikuussa vuonna 2017, jäätynyttä oksennusta nokkivien varisten, Kahdeksan surmanluodin Pasien&Reiskojen, tylsämielisten metsäläisten maa. Taloutemme on euroalueen heikoin bkt:n muutoksella loka-joulukuussa 2016 mitattuna.

Nokiakin lienee ollut pelkkä vahinko, jonka me vähämieliset metsäläiset itse sössimme. Jos Putin päättäisi tehdä krimit, voisimme olla sentään suurvallan peräreikä.

"Craft-olutskenemme" on hilpeää myötähäpeää herättävää näpertelyä. Umpitollo kansamme ja harvaan asuttu degeneroituva metsäläisvaltiomme jää kulttuuris-demografisesti toivottoman kauas siitä kriittisestä massasta, joka on terveen ja toimivan craft-olutskenen edellytys! Väkeä 5,5 miljoonaa, pääosin hajallaan turvesoiden äärellä, maalaispaskahuussien ja hyttysiä kuhisevien metsien siimeksessä, jumalan seljän takana. Pääkaupunkikin rujo saluunakylä, jonka väestö asuu pääosin radan varren getoissa...


keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Syksyn huumoripläjäys Mikkelin tehtaalta


Kynnysrahan maksamalla [!!!] pääsee kuulemma helsinkiläiskapakassa maistamaan Saimaan Juomatehtaan tunkkaisia, märältä pahvilaatikolta maistuvia "Suomen palkituimpia" kaljoja ja ehken jopa täysin idioottimaisesti, mutta vahingossa osuvasti nimettyä "aitoa" Crafty-siideriä.


Aitoa normandialaissiideriä täällä sen kotimaassa dokatessa räkänaurattaa aina vaan mikkeliläistekeleen "aitous". Mahdetaanko kelpo oluita tekevässä Malmgårdissa koskaan tuntea myötähäpeää konsernin surkuhupaisaa, craftskenemme heikkolahjaista mikkeliläistehdasta kohtaan...


keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Brewer's Special Alabama Red IPA; kehnoa syyshuumoria Saimaan rannoilta


Virnuilleeko heikkolahjaiselta vaikuttava lippalakkimies tölkin ulkopinnan myyntipuheille vai hyväuskoiselle kuluttajalle, joka erehtyy uskomaan niihin. Jälleen on käytetty ties mitä fragrantteja jenkkihumalia ja luvataan: "Smooth caramel flavored maltines [yhdellä ässällä!] with citrus aromas". Noni.

Tölkin sisältö on tutun tunkkainen, kuten tuotantolaitoksen tekeleet ovat tähänkin asti olleet, vuodesta toiseen. Raikkaudesta tahi humalafragranssista, luvatusta sitruksesta nyt puhumattakaan, ei ole tietoakaan... Täyttä huijausta.

Taas on siis Mikkelissä onnistuttu ryssimään kaikki mahdollinen, fragrantit jenkkihumalat erityisesti, sikäli kuin niitä tässä keitoksessa on mukana ollut. Tätä törkyä kehdataan kutsua IPAksi, saakeli vieköön; päätyi oitis tiskialtaaseen.